ALV-vähennys yritykselle – Mitkä ostot saa vähentää verotuksessa vuonna 2026?

Miten yrityksen ALV-vähennys toimii?

Arvonlisäverojärjestelmässä yritys kerää verollisista myynneistään arvonlisäveroa asiakkailta. Samalla yritykselle syntyy liiketoiminnasta ostoja, joiden hintaan voi sisältyä arvonlisäveroa. Kun ostot liittyvät yrityksen vähennykseen oikeuttavaan arvonlisäverolliseen toimintaan ja muut vähennyksen ehdot täyttyvät, ostojen ALV voidaan vähentää myynneistä suoritettavasta verosta.

Tärkeä periaate on käyttötarkoitus. Ostoksen pitää liittyä yrityksen arvonlisäverolliseen ja vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Se, että tuote on ostettu yrityksen pankkikortilla tai että kuitti on tallennettu kirjanpitoon, ei yksin ratkaise vähennysoikeutta.

Kolme perusasiaa kannattaa tarkistaa ennen ALV-vähennystä

Lisäksi myyjän pitää olla kyseisestä myynnistä arvonlisäverovelvollinen. Yrityksen kannattaa tarkistaa etenkin epäselvissä tilanteissa myyjän tiedot ja varmistaa, että laskulle merkitty arvonlisävero on käsitelty oikein. Virheellistä laskua ei kannata vain kirjata sellaisenaan, vaan myyjältä on syytä pyytää korjattu lasku.

Mitkä yrityksen ostot ovat yleensä ALV-vähennyskelpoisia?

Yleisen periaatteen mukaan vähennys voi koskea hyvin monenlaisia tavaroita ja palveluja, kun ne on hankittu vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten. Ratkaisevaa ei siis ole pelkästään ostoksen nimi vaan se, miten yritys käyttää hankintaa.

Jos yritys esimerkiksi ostaa 1 255 eurolla tietokoneen, jonka veroton hinta on 1 000 euroa ja arvonlisävero 255 euroa, koko 255 euron ALV voi lähtökohtaisesti olla vähennettävissä, jos tietokonetta käytetään kokonaan yrityksen vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa eikä hankintaan liity muuta vähennysoikeuden rajoitusta.

Entä jos samaa ostosta käytetään sekä yrityksessä että yksityisesti?

Kaikki hankinnat eivät ole kokonaan yrityskäytössä. Yrittäjä voi esimerkiksi käyttää samaa internetyhteyttä tai muuta välinettä sekä arvonlisäverolliseen yritystoimintaan että yksityisiin tarkoituksiin. Tällöin yleinen lähtökohta on, että ALV-vähennys tehdään vain vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaavalta osalta, ellei kyseiseen hankintaan sovelleta erityistä vähennysrajoitusta.

Mitkä ostot eivät yleensä oikeuta ALV-vähennykseen?

Arvonlisäverolaissa on tilanteita, joissa vähennysoikeutta on rajoitettu. Selvin esimerkki on yksityiskäyttö. Yrityksen kautta ostettu tavara ei muutu vähennyskelpoiseksi, jos se tosiasiassa tulee yrittäjän tai henkilökunnan yksityiseen kulutukseen.

On myös mahdollista, että ostos on yrityksen kannalta todellinen kulu mutta siitä ei ole lainkaan arvonlisäveroa vähennettäväksi. Jos myynti on arvonlisäveroton, laskulla ei ole tavallista vähennettävää ALV-osuutta. Siksi “yrityksen vähennyskelpoinen kulu” ja “vähennyskelpoinen ALV” eivät tarkoita samaa asiaa.

Henkilöauton ALV-vähennys vaatii erityistä tarkkuutta

Henkilöautot ovat yksi yleisimmistä virheiden lähteistä. Tavallisessa tilanteessa henkilöauton hankintaan ja käyttökustannuksiin sisältyvä ALV voidaan vähentää vain, jos henkilöauto on yksinomaan vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Jo vähäinen yksityiskäyttö tai muu vähennyskelvoton käyttö voi poistaa vähennysoikeuden kokonaan.

Yrityksen pitää pystyä näyttämään auton todellinen käyttö esimerkiksi ajopäiväkirjan avulla. Kodin ja työpaikan väliset matkat katsotaan tässä yhteydessä vähennyskelvottomiksi ajoiksi. Sama riski koskee esimerkiksi henkilöauton polttoainetta, lataussähköä, huoltoa ja leasingkuluja, jos auto ei täytä vähennyksen ehtoja.

Poikkeuksia on esimerkiksi silloin, kun henkilöauto on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi, ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen. Näissä tilanteissa säännöt voivat mahdollistaa vähennyksen vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaavalta osalta. Paketti-, kuorma- ja linja-autoissa lähtökohta on erilainen: niiden kuluista voidaan vähentää arvonlisäverollista ja vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaava osuus.

Markkinointi ja edustus eivät ole ALV:ssa sama asia

Yrityksen asiakastilaisuuksissa voi syntyä rajanveto markkinoinnin ja edustamisen välillä. Tämä on tärkeää, koska verolliseen liiketoimintaan liittyvien markkinointikulujen ALV voi olla vähennyskelpoinen, kun taas edustustarkoitukseen tehtyjen hankintojen arvonlisäverosta ei ole vähennysoikeutta.

Arvioinnissa tarkastellaan tilaisuuden todellista tarkoitusta ja luonnetta. Avoin tuotteiden tai palvelujen esittelytilaisuus voi olla markkinointia, kun taas valikoiduille liiketuttaville järjestetty vieraanvaraisuus voi olla edustusta. Pelkkä kulun nimeäminen kirjanpidossa “markkinoinniksi” ei ratkaise asiaa.

Ostolasku on tärkeä osa vähennysoikeutta

Yrityksen tekemän hankinnan pitää liittyä vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan, mutta käyttötarkoitus ei yksin riitä. Vähennyksen tueksi tarvitaan normaalisti myyjän antama lasku tai muu laskuna toimiva tosite. Tositteesta pitää käydä ilmi arvonlisäverokäsittelyn kannalta tarvittavat tiedot.

Jos laskun ALV-tiedot ovat virheellisiä, ostajan kannattaa pyytää myyjältä korjattu lasku ennen vähennyksen tekemistä. Kuitti tai lasku kannattaa myös säilyttää niin, että se voidaan myöhemmin yhdistää yrityksen hankintaan ja kirjanpitoon.

Voiko yritys vähentää ALV:n, jos se ei ole ALV-rekisterissä?

Jos yritys ei kuulu ALV-rekisteriin, se ei normaalisti vähennä ostamiensa tavaroiden ja palvelujen arvonlisäveroa ALV-ilmoituksella. Ostohintaan sisältyvä ALV jää tällöin osaksi yrityksen hankintamenoa. Jos osto on muuten liiketoiminnan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen, koko ostohinta ALV mukaan lukien voi tulla huomioitavaksi siellä sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

ALV-rekisterissä olevan yrityksen tilanne on toinen. Kun oston arvonlisävero vähennetään ALV-ilmoituksella, samaa ALV-osuutta ei vähennetä uudelleen yrityksen tuloverotuksessa. Tuloverotuksessa käsiteltäväksi jää tällöin lähtökohtaisesti hankinnan veroton osa asianomaisen kulun verosääntöjen mukaisesti.

Tietyissä tilanteissa yritystoiminnan alkaessa voidaan tehdä niin sanottu alkuvarastovähennys ennen arvonlisäverovelvollisuuden alkua hankituista tavaroista tai palveluista, jotka ovat edelleen yrityksen hallussa ja siirtyvät vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Menettelyyn liittyy kuitenkin ehtoja ja dokumentointivaatimuksia, ja kiinteistöihin sekä rakentamispalveluihin sovelletaan erillisiä sääntöjä.

ALV-vähennykset verkkokaupassa

Verkkokaupan tyypillisiä hankintoja ovat tuotteet jälleenmyyntiin, pakkausmateriaalit, maksupalvelut, ohjelmistot, mainonta, verkkosivujen ylläpito ja logistiikkapalvelut. Kun tällainen hankinta sisältää vähennettävää arvonlisäveroa ja liittyy yrityksen vähennykseen oikeuttavaan verolliseen toimintaan, ALV voi yleensä kuulua vähennysoikeuden piiriin.

Kansainvälisessä kaupassa laskun käsittely voi kuitenkin poiketa tavallisesta suomalaisesta ostolaskusta. EU-ostoihin, yhteisöhankintoihin, käännettyyn verovelvollisuuteen ja ulkomaisiin palveluihin liittyy omia ilmoitussääntöjään. Jos yritys myy tuotteita myös Suomen ulkopuolelle, katso lisäksi ALV-laskenta verkkokaupassa – Suomen ja EU-myynnin käytännön opas, jossa käsitellään verkkokaupan Suomen ja EU-myynnin ALV-perusteita.

Yhteisöhankinnassa suomalainen yritys voi joutua ilmoittamaan hankinnasta arvonlisäveron Suomessa ja samalla vähentämään saman veron, jos hankinta tulee kokonaan vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan ja vähennyksen muut ehdot täyttyvät. Siksi ulkomaisia laskuja ei kannata käsitellä automaattisesti samalla tavalla kuin suomalaisia ALV-laskuja.

Yleisimmät virheet yrityksen ALV-vähennyksissä

1. Kaikki yrityksen kortilla maksetut ostot vähennetään

Maksutapa ei ratkaise vähennysoikeutta. Ostoksen todellinen käyttötarkoitus ratkaisee paljon enemmän. Yksityiseen käyttöön kuuluva hankinta ei muutu ALV-vähennyskelpoiseksi sillä perusteella, että yritys maksoi laskun.

2. Sekakäyttöisestä hankinnasta vähennetään koko ALV

Jos tavaraa tai palvelua käytetään sekä vähennykseen oikeuttavaan että vähennyskelvottomaan toimintaan, koko arvonlisäveroa ei yleensä voi vähentää. Vähennys pitää rajata oikeaan osuuteen, ellei kyseessä ole erityissäännöksen alainen hankinta.

3. Henkilöauton ALV käsitellään tavallisena sekakäyttökuluna

Henkilöautoihin kohdistuu erityinen rajoitus. Tavallisessa yrityskäytössä vähäinenkin yksityisajo voi poistaa henkilöauton hankintaan ja käyttökuluihin liittyvän vähennysoikeuden kokonaan.

4. Edustus ja markkinointi sekoitetaan keskenään

Markkinointi voi oikeuttaa ALV-vähennykseen, mutta edustuskäyttöön hankittujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäveroa ei saa vähentää. Tilaisuuden todellinen tarkoitus ratkaisee.

5. Puutteellinen lasku hyväksytään sellaisenaan

Asianmukainen lasku toimii normaalisti vähennysoikeuden näyttönä. Jos laskun ALV-tiedot ovat virheellisiä, pyydä myyjältä korjattu lasku.

• Varmista, että yritys kuuluu ALV-rekisteriin silloin, kun vähennys tehdään normaalilla ALV-ilmoituksella.
• Tarkista, että hankinta liittyy vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan.
• Erota yksityiskäyttö yrityskäytöstä.
• Huomioi henkilöautoihin ja edustukseen liittyvät erityisrajoitukset.
• Tarkista ostolaskun ALV-tiedot ennen kirjaamista.
• Dokumentoi sekakäyttöisten hankintojen jakoperuste.
• Säilytä laskut ja muut vähennyksen perustelut järjestelmällisesti.

Usein kysyttyä yrityksen ALV-vähennyksistä

Hyvä ALV-vähennys alkaa ostoksen käyttötarkoituksesta

Yrityksen ALV-vähennyksissä tärkein kysymys on aina, miksi hankinta on tehty ja mihin sitä käytetään. Kun ostos liittyy arvonlisäverolliseen ja vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan, siihen sisältyvä arvonlisävero voidaan pääsääntöisesti vähentää, jos myös laskua, myyjää ja muita vähennysoikeuden ehtoja koskevat vaatimukset täyttyvät.

Työvälineet, ohjelmistot, myytäväksi hankitut tuotteet, markkinointi ja monet tavalliset yrityspalvelut voivat siten oikeuttaa vähennykseen. Yksityiskäyttö, edustus, kodin ja työpaikan väliset matkat sekä tietyt henkilöautokulut vaativat puolestaan erityistä varovaisuutta.

Selkeä kirjanpito tekee ALV-vähennyksistä huomattavasti helpompia. Kun lasku, käyttötarkoitus ja mahdollinen yritys- ja yksityiskäytön jako dokumentoidaan heti ostovaiheessa, yrityksen ei tarvitse kuukausia myöhemmin arvailla, miksi jokin kulu kirjattiin vähennettäväksi.